%201.svg "Zapflow_logotype_white_RGB (1) 1"){kind=small}
Miten pääomasijoittaminen on muuttunut viime vuosina ja miltä näyttää sen tulevaisuus?
Kansainvälistyminen, säätelyn muutokset ja uusien toimialojen synty ovat muuttaneet pääomasijoittamisen markkinaa myös Suomessa. Dottir Asianajotoimiston osakas ja asianajaja Jaakko Lindgren on todistanut muutosta lähietäisyydeltä, ja tietää mihin suuntaan markkina on menossa.
Vuosien varrella Lindgren onkin päässyt näkemään, miten pääomasijoittaminen on muuttunut viimeisen viiden vuoden aikana.
”Pääomasijoittamiseen liittyvien toimeksiantojen määrä on kasvanut todella paljon. Niin ovat myös markkina, toimijoiden määrä ja rahastojen koot”, Lindgren kertoo.
Viime vuosien aikana Suomeen on saatu uusia kasvuyhtiöistä kiinnostuneita sijoittajia niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.
”Markkinan muutosta voisi luonnehtia niin, että sijoittajien profiili on selkeästi parantunut. Vielä viisi vuotta sitten sanottiin, että yhdysvaltalaiset sijoittajat eivät halua sijoittaa Suomeen, mutta nykyään voidaan todeta, ettei se pidä paikkaansa. Emme ole nähneet yhtäkään tapausta, jossa vaikkapa Suomen lainsäädäntö tai sijoitusympäristö olisi estänyt sijoitusta.”
Markkinoiden kasvun isoimpina ongelmina Lindgren näkee osaavien työntekijöiden saannin vaikeudet, sekä pääoman puutteen myöhempien vaiheiden kasvun rahoitukseen.
”Kokonaisuudessa tilanne on kuitenkin hyvä – markkinakäytännöt ovat vahvistuneet, toimijoiden prosessit ammattimaistuneet ja toimiminen muuttunut huomattavasti helpommaksi”, Lindgren sanoo.
Vauhti nopeutuu
Yksi markkinoita viime vuosina määritellyt tekijä on ollut nopeus.
”Sijoitusten tekeminen on nykyään huomattavan nopeaa, ja diilien läpimenoajat ovat tehostuneet. Ulkomaalaiset sijoittajat pitävät Suomessa siitä, että sijoituskierroksia voidaan tehdä nopeasti”, Lindgren kertoo.
Koronapandemiakaan ei juuri hidastanut markkinaa, muuten kuin vuoden 2020 alkukeväällä. Tällöinkin hidastava vaikutus katosi nopeasti. Pandemia loi markkinoille myös uudenlaisia käytäntöjä:
”En näe enää paluuta sellaiseen maailmaan, jossa asioista pitäisi aina sopia kasvotusten. Siirtyminen etämaailmaan on myös mahdollistanut useampia ulkomaisia sijoituksia.”
Vaikka markkinan nopeus onkin näyttäytynyt toistaiseksi positiivisena muutoksena, muistuttaa Lindgren pitämään jäitä hatussa:
”Jos sijoituksia tehdään vielä nopeammin, ei ongelmia välttämättä ehditä huomaamaan eikä toimita tarpeeksi huolellisesti. Hirveästi tästä ei enää kannata nopeuttaa”, hän sanoo.
Perinteisiä ja moderneja haasteita
Tehostuneillakin markkinoilla on yhä omat juridiset ongelmansa. Näistä osa on pääomasijoituksille tyypillisiä, osa uudempia haasteita.
”Tyypillistä on esimerkiksi hallinnon löysyys, kun puhutaan kasvuyhtiöistä, jotka eivät toimi säädellyllä markkinalla. Myös kaupallisten sopimusten tekemisessä on heikkouksia, erityisesti tilanteissa, joissa kasvuyhtiö neuvottelee itseään isomman kumppanin kanssa. Saatetaan tehdä hieman hölmöjä sopimuksia, jotka voivat haitata yhtiön kasvua”, Lindgren kertoo.
Myös immateriaalioikeusien suojaamisessa on usein heikkouksia:
”Ei haeta patentteja, suojata brändejä tai mietitä IPR-oikeuksia sopimuksissa. Useassa tapauksessa on oltu sijoittamassa yhtiöön, ja sitten huomattu, etteivät tärkeät immateriaalioikeudet edes ole yhtiöllä. Esimerkiksi valmistavaan teollisuuteen sijoittaessa on mietittävä mistä komponentit ja laitteet tulevat, ja kuka omistaa niiden oikeudet. Myös heikko tietoturva ja -suoja nousevat edelleen esiin useassa due diligence -prosessissa”.
Viime vuosina esiin on noussut myös uudenlaisia, liiketoiminnan ja markkinoiden säätelyn muutoksista juontuvia haasteita.
”Esimerkiksi täysin uudet perinteistä liiketoimintaa mullistavat alat, kuten muovin tai ruuan korvaaminen uudenlaisilla tuotteilla, sisältävät säätelyriskiä. Tämä pitäisi pystyä ottamaan huomioon sijoituksen yhteydessä”, Lindgren sanoo.
Puutteet tai ongelmat yhtiön toiminnassa pitää havaita ennen sijoitusta, ottaa tarvittavat kirjaukset sijoitusdokumentaatioon ja korjata ne. Usein nämä puutteet pystytään korjaamaan ennen sijoitusta, tai välittömästi sen jälkeen.
Suomen markkinalla erinomainen tulevaisuus
Lindgren näkee pääomasijoittamisella olevan kasvunvaraa myös tulevaisuudessa.
”Suomalainen yhteiskunta on aina vaatinut muuttuakseen ulkoa tulevan voiman ja yliopistoliikkeen. Meillä on startup-sukupolvi ja pääomasijoittajat, jotka kykenevät yhdessä muuttamaan yhteiskuntaa, ja se muutos tulee jatkumaan vuosia”, hän ennustaa.
Markkinan käänteitä voidaan ennakoida peilaamalla naapurimaahamme Viroon, joka pienen mittakaavansa ja digiharppauksen myötä toimii hyvänä koeputkena myös Suomen markkinalle.
”Virossa on käynyt hyvin konkreettiseksi, että exitejä tehdessä pääomaa valuu takaisin myös kotimaahan. Uskoisin, että Suomen markkina tulee olemaan erinomainen tulevina vuosina”, Lindgren sanoo.
Uudet toimialat ja globalisaatio tulevat kasvattamaan säätelyä. Lindgren uskoo sopimusten keskeisten ehtojen jatkavan kansainvälistymistään, kansallista lainsäädäntöä unohtamatta. Myös kansainväliset odotukset yhtiön toiminnasta heijastuvat Suomeen.
”Globaali trendi on lisätä yritysten ja niiden johdon vastuuta. Vastuullisuus tulee täälläkin ottaa huomioon ennen sijoitusta”, Lindgren kertoo.
Kuvalähteet: Dottir
