Fiscales, Toni Huotari, Tax Advisor

 

Käyttömaisuusosakkeiden myynnistä saatava luovutusvoitto on tiettyjen edellytysten täyttyessä verovapaata tuloa. Pääomasijoitustoimintaa harjoittavat yhtiöt on kuitenkin rajattu verovapauden ulkopuolelle, sillä muuten niiden ydintoiminta, eli osakkeiden myynti, olisi kokonaan verovapaata. Koska pääomasijoittajien hankintarakenteet ovat usein moniportaisia, kysymys kuuluu, mitkä pääomasijoittajan omistaman konsernin yhtiöistä harjoittavat pääomasijoitustoimintaa.

Aiemmassa korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) oikeuskäytännössä on katsottu, että pääomasijoituskohteen hankintaa varten perustettu yhtiö harjoittaa pääomasijoitustoimintaa. Kun hankintayhtiönä toimiva portfoliokonsernin emoyhtiö on tämänkaltaisessa rakenteessa luovuttanut omistamansa yhtiön osakkeet, osakeluovutus on ollut veronalainen. Mutta mikä on verokäsittely, kun kyseessä onkin moniportainen rakenne, jossa osakkeiden myyjänä toimii jokin rakenteessa alempana olevista yhtiöistä? Tätä kysymystä KHO käsitteli viime syksyisessä vuosikirjaratkaisussaan KHO 2021:135.

 

Ratkaisu KHO 2021:135

Ratkaisussa oli kyse pääomasijoitustoimintaa harjoittavasta yhtiöstä, joka oli perustanut kaksiportaisen hankintarakenteen kohdeyrityksen hankkimiseksi. Osa kohdeyhtiön johtohenkilöstöstä oli siirretty hankintarakenteessa alempana olevan ja hankinnan tehneen yhtiön palvelukseen. Ratkaisussaan KHO katsoi, että myös hankintarakenteessa alempana oleva yhtiö harjoitti pääomasijoitustoimintaa. Kun yhtiö luovutti kohdeyhtiön osakkeet, luovutukseen ei siten sovellettu verovapautta koskevia säännöksiä

Aikaisemman oikeuskäytännön valossa KHO:n ratkaisu ei ole erityisen yllättävä, vaan pikemminkin edustaa jatkoa aiemmin tehdylle linjaukselle. Linjakkuudestaan huolimatta ratkaisu ei kuitenkaan ole ongelmaton. Ratkaisun voidaan nimittäin katsoa ilmentävän myös toisenlaista, verotus- ja oikeuskäytännössä esiintyvää vähemmän toivottavaa linjakkuutta. Kyse on verolakien tulkinnassa havaittavissa olevasta linjakkuudesta sen suhteen, että tulkinnalla pyritään varmistamaan järjestelyjen veronalaisuus. Tämä on omiaan luomaan epävarmuutta yritysjärjestelyjen verokohteluun.

Käsillä oleva ratkaisu aiheuttaa epävarmuutta myös pääomasijoittajien omistamien konsernien yritysrakennejärjestelyihin. Käyttöomaisuusosakkeiden verovapauden tarkoituksena on ollut verotuksellisten esteiden poistaminen rakennejärjestelyjen tieltä. Mahdollisuus tehdä rakennejärjestelyitä joustavasti on merkityksellinen ennen kaikkea suuremmille konserneille, joissa niitä joudutaan tekemään usein. Samalla tavalla rakennejärjestelyille on tarvetta myös pääomasijoittajien portfoliokonserneissa. Mutta mitä pääomasijoittajien rakennejärjestelyjä koskevia johtopäätöksiä KHO:n ratkaisusta on tehtävissä?

 

Ratkaisusta tehtävät johtopäätökset

Ratkaisusta nousee kysymys, kuinka alas pääomasijoittajan portfoliokonsernin rakenteessa täytyy mennä, jotta yhtiötä ei katsottaisi pääomasijoitusyhtiöksi ja osakkeet voitaisiin mahdollisesti luovuttaa verovapaasti. Ratkaisun perusteella tähän voitaneen todeta, että hankintaa varten perustetun hankintarakenteen, oli se kuinka moniportainen tahansa, kaikki yhtiöt katsotaan pääomasijoitusyhtiöiksi.

Tähän ratkaisusta selvästi tehtävissä olevat johtopäätökset päättyvätkin. Sen sijaan se nostaa joukon lisäkysymyksiä. Ilmeisin näistä lienee kysymys verokohtelusta tilanteessa, jossa jokin pääomasijoitusyhtiön omistaman konsernin rakenteessa alempana oleva operatiivinen yhtiö luovuttaa omistamansa osakkeet. Muiden edellytysten täyttyessä kyseisen osakeluovutuksen pitäisi lähtökohtaisesti olla verovapaa. Ratkaisusta nousee kuitenkin pieni epävarmuuden varjo kyseisen verokohtelun ylle. Osakeluovutuksen mahdollisella veronalaisuudella olisi myönteisiäkin puolia, sillä se voisi lisätä verosuunnittelumahdollisuuksia.

 

KHO:n ratkaisun merkitys verosuunnittelumahdollisuuksille

Verosuunnittelumahdollisuuksien osalta ratkaisun voidaan katsoa antavan lisävahvistusta aiempaan verotuskäytäntöön. Osakeluovutusvoittojen veronalaisuuden kääntöpuolena on nimittäin luovutustappioiden vähennyskelpoisuus. Jos yhtiö katsotaan pääomasijoitusyhtiöksi, täytyy sille realisoituvat osakeluovutustappiot olla myös vähennyskelpoisia. Tämä saattaa osoittautua verotuksellisesti edulliseksi esimerkiksi tilanteessa, jossa pääomasijoittajan omistama yhtiö on purkautumassa ja huomattava osa purkautuvan yhtiön osakkeista maksetusta kauppahinnasta koostuu liikearvosta. Tässä tilanteessa syntyvän purkutappion tulisi olla vähennyskelpoinen verotuksessa. Nähtäväksi jää, miten johdonmukaisesti KHO:n ratkaisua sovelletaan luovutustappioiden kohdalla.


 

Zapflow by Mandatum on Mandatumin  ja suomalaisen Zapflow-ohjelmistoyhtiön rakentama digitaalinen ekosysteemi. Pääomasijoittajille ja muille alan toimijoille suunnattu ekosysteemi mahdollistaa koko sijoitustoiminnan hallinnan yhden alustan kautta. Sen kautta onnistuu niin hankevirran hallinnointi, kohdeyhtiöiden seuranta, rahoituskierrokset ja portfolioyhtiöiden raportointi kuin asiantuntijapalveluiden hakeminen ja yhteistyö eri sidosryhmien kesken.

 

JAA ARTIKKELI